keskiviikko 26. marraskuuta 2008


Sisustamisen värimaailma

Itse valitsen mielelläni värejä joista itse mieheni kanssa pidämme, mutta jotenkin kummallisesti ne on aina trendin värimallit. Valitsen aina sellaiset värit, jotka saavat olon rauhalliseksi ja joiden keskellä viihtyy. Kyseessä on kuitenkin kodin sisustaminen, eikä sitä ole tarkoitus uusia kuukausittain. Pieniä silmää piristäviä muutoksia on helppo tehdä, jos perustus on kunnossa.

Kodin sisustamista pitäisi suunnitella ennen toteuttamista harkitusti. Kaupat ovat pullollaan ihania sisustustavaroita, joita tarttuu useimmiten mukaan, jos lähtee ostoksille ilman selkeää visiota. Pitäisi siis valita värit huonekalujen ja tapettien värimaailmaan sopivaksi. Kaiken lähtökohtana on omasta mielestäni huonekalut ja tapetit, koska niitä ei vaihdeta vuosittain.

Olen katsellut nykyisiä verhojamme jo liian pitkään. Muutimme nykyiseen omaan kotiimme vuosi sitten ja ne ovat siitä lähtien koreillut ikkunassamme. Olin silloinkin oman tapani mukaan rohkea, mutta ostos todella kannatti.Ostin oliivin vihreät verhot ja samasta kuosista tehdyt tyynynpäälliset. Samainen vihreä on edelleen suosittu väri muiden trendivärien joukossa. Nyt kuitenkin mieli tekisi ostaa uusia sisustuselementtejä.

Tällä hetkellä suosittuja värejä sisustuksessa ovat mustan, valkoisen ja ruskean lisäksi syksyisen oranssi, oliivin vihreä ja tumma lila. Nämä värit hyppivät kaupan hyllyillä huutaen "osta minut". Meinasin kyllä ostaakin. Päädyin kuitenkin siihen lopputulokseen, että odottelen vielä hetken, koska rahareikiä minulla tällä hetkellä on tärkeämpiäkin (olen suuntaamassa etelän lämpöön tammikuussa).

Meillä kotona värimaailma ja sisustus on melko omaperäistä. Mieheni suunnittelee huonekalumme, jonka jälkeen itse valmistaa tai teettää ne. Tämän vuoksi kodissamme ei ole montaa huonekalua ostettuna markkinoilla kilpailevista huonekaluyrityksistä.

Keittiömme on kauttaaltaan mustaa ja ruskeaa, kun taas olohuoneen pinnoissa suosimme vaaleaa puuta, tammea. Suuri massiivinen kulmasohvamme, jossa vietämme koko perhe paljon aikaa, on ruskea. Meidän sohva on väriltään helposti yhdisteltävissä kauden väreihin. Oliivin vihreä sopii olohuoneeseemme täydellisesti. Haluaisin kuitenkin syksyisen oranssia sävyä yhdistettynä oliivin vihreään. Tämä muutos projekti on kylläkin vielä todella pahasti jäissä.

Pienillä elementeillä, kuten kynttilät yhdistettynä samanväriseen huopaan ja pöytäliinaan, on erittäin mukava piriste sisustuksessa. Sisustustyynyt, valaisimien varjostimet ja kukkaruukut on myös helppo vaihtaa uusiin. Pienet yksityiskohdat tuovat uskomattoman paljon piristystä. Oma mieli virkistyy ja mielenkiinto siivousta kohtaan lisääntyy. ;)



Sisustamisen iloa!


Sannanne



(kuva http://www.mbnet.fi/)



Rakennekynsien pyörteissä

Näin pikkujouluaikaan kauneushoitolat saavat nauttia asiakkaista. Kaikenlaiset hoidot ovat tällä hetkellä naisten suosiossa, koska se on viimeinen silaus näyttää hyvältä pikkujouluissa. Kauneushoitolat ovat oivaltaneet sen vuosien varrella, koska nyt mainoksia löytyy jokaisen ilmaisjakelulehden sivuilta.

Kauniit kädet ja huolitellut kynnet ovat pikkujouluaikaan ehdottomasti suurin suosikki ja yleistynyt uskomattoman nopeasti ympäri suomea. Rakennekynnet ovat kauniit aina, jos niihin on valmis hukuttamaan rahaa. Olen huomannut, että naiset, jotka laittavat kynnet itsellensä kerran, haluavat pitää kynnet itsellänsä aina.

Rakennekynsiä on monenlaisia, mutta itse olen kuullut, että LCN- kynnet, ovat paras mahdollinen vaihtoehto. Ne säilyvät luonnollisen näköisinä eivätkä kellastu. Omaan kynteen kiinnitetään tippi joka ei erotu omasta kynnestä. Tämän menetelmän jälkeen pitää kynsiä käydä huoltamassa, kynnen kasvunopeudesta riippuen, noin kuukauden välein. Itse en ole tiennyt, että kynsiä voi myös itse lakata, kunhan käyttää poistaessa kynsilakanpoistoainetta, joka ei sisällä asetonia.

Itse olen harkinnut kokeilevani kynsiä. Olisi ihana tuntea itsensä naiselliseksi ranskalaisessa huolitellussa manikyyrissä. En ole kuitenkaan päätynyt vielä vankkaan lopputulokseen päätöksessäni, koska niihin todella uppoaa rahaa. Olen punninnut vaihtoehtoja; Haluanko itselleni hyvin istuvat merkkifarkut vai rakennekynnet kuukaudeksi? Hmmm... En todella osaa päättää.


(kuva kynsistä otettu osoitteesta dethea.com)

maanantai 24. marraskuuta 2008

Ihana joulu ja rauha?

En osaa sanoa, onko tämä joulun tuoma vipinä ja vilske minulle sitä odotettua aikaa. Minulle tämä joulun lähestyminen tuo hermoja raastavia paineita joululahjojen ostamisesta. Olen tunnettu siitä, että jätän aina jopa niistä puhumisen viime hetkeen. Tiedän kuitenkin, että joulu on joka vuosi, mutta siitä huolimatta olen joka vuosi yhtä tyhmä.

Olen kyllä ehdottomasti jouluihminen. Herkuttelen mielelläni itseni ähkyyn suklaakonvehdeilla, puhumattakaan muista joulunantimista. On ihana viettää aikaa sukulaisten kanssa ja nauttia lyhtyjen valaisemasta valkeasta hangesta. On täydellistä kääriytyä oman kullan kanssa huopaan ja nauttia glögistä nautinnollisen jouluruoan ja saunan päätteeksi.

Suuri pettymykseni on, että joulun merkitys on kääntynyt materialismiin. Olen sitä mieltä, että joulu on perhejuhla, jolloin pitäisi nauttia hetkestä kynttilän valossa syömällä hyvin. Syömisen yläpuolelle on kuitenkin kiivennyt lahjat, joita vanhemmat ja sukulaiset kantavat selkä vääränä kaupungilta jo kesälomalla. Tämän vuosituhannen lapset eivät varmasti edes tiedä, miksi joulua vietetään. He odottavat vain suuria säkillisiä lahjoja, joita he eivät osaa edes arvostaa. Useimmiten tytöt saavat kalliita lahjakortteja muotiliikkeisiin, joista saavat hakea haluamansa muotivillitykset itse. Eikö olekin hölmöä?

Olisi kätevä jättää joululahjojen ostaminen joulun jälkeisille päiville, koska silloin alkaa järisyttävät alennusmyynnit. Naiset ryntäävät vaateliikkeiden notkuville ale- pöydille käyttämään kyynärpää taktiikkaa. Joulun jälkeen todella kannattaa olla hereillä, jos on tarve täydentää vaatevarastoaan, mutta täytyy muistaa pitää villiintyneiden naisten keskuudessa puolensa.

Olen ajatellut ostaa jotakin pientä, mutta samalla näyttävää lahjaksi vanhemmilleni. Luultavasti kävelen Pentikille ja valitsen sieltä lämminhenkisen asetelman, jossa päätemana on kynttilät. Mummolle ajattelin koota korin, johon kerään luultavasti jotakin pientä; glögiä, suklaata ja kahvia. Saatan ehkä jopa ostaa Samuli Edelmannin uusimman julkaisun Virsiä.

Itse suuntaamme kohti hankoa viettämään joulua avomieheni (tietenkään koiraamme Jalmaria unohtamatta) kanssa. Aion pakata mukaani lämpimän pyjaman, villasukat sekä kaikille sukulaisille ostamamme joululahjat, joita emme ole vielä hankkineet. Jätän kotiin kaiken, mikä liittyy normaaliin hektiseen arkeen. Toivottavasti olen joulun jälkeen herkkujen tuomien kilojen lisäksi myös rentoutuneempi.

Mitä sinä ostit, vai oletko samoissa saappaissa kanssani?

Joulumieltä!

Sanna

perjantai 21. marraskuuta 2008



Hiukset on käyntikortti

Muodin edelläkävijänä tunnetaan ehdottomasti kuvankaunis muotiguru Victoria Beckham. Hollywoodin tähdet seuraavat tiiviisti hänen jalanjälkiään kaikessa mitä hän tekee. Juorulehtien valokuvaajat ovat heti Victorian kannoilla, kun hän poistuu kotoa. Voisin kuvitella, että jopa kuuluisuudet ovat tarkastelleet juorulehtien kansia, koska todella moni Hollywood tähti ilmestyy punaiselle matolle esittelemään samoja hiuksia kuin Victoria Beckham.

Victoria vaihtaa hiustyyliä useammin kuin jotkut vaatteita. Hänen edellinen hitti hiuksissa oli eteenpäin pitenevä polkka. Niskatukka oli todella lyhyt ja eteenpäin kutrit laskivat lähes leuan kohdille. Hänen hiuksensa on ollut vaaleat, jotka on muuttunut hiljalleen kohti tummanruskeaa. Hänen uusin villityksensä on todella lyhyet tummanruskeat hiukset, jotka sopivat hyvin hänen kapeille kasvoilleen.

Tummanruskea ja musta on hiuksissa hollywoodin tähtiä seuraten out. Sen huomaa tähtien vaaleista raidoista, jotka kertovat siitä, että he yrittävät epätoivoisesti saada itsellensä vaaleaa kuontaloa. Voisin kuitenkin kuvitella, että talven tullen ihmiset haluavat kasvoillensa raamit tummentamalla hiuksiaan. Tekihän rouva Beckham kuitenkin samoin.

Vaikka Victorialla ei tällä hetkellä olekaan otsatukkaa, on se siitä huolimatta tyylikäs hiuksen pituudesta riippumatta. Jos otsatukka ei kuitenkaan ole sinun tyyliäsi, ei hätää. Puolipitkiin ja pitkiin hiuksiin saa upeasti kauniit kiharat, jotka sopivat arkeen ja juhlaan. Kaunis kiharapilvi on tämän hetken muotivillitys, joka villitsee myös minua. Otsatukka on ollut jo pitkään pinnalla, mikä helpottaa otsatukkaan rakastuneita ihmisiä (myönnän kuuluvani myös tähän joukkoon). Muodista huolimatta hiusten hyvinvointi näkyy ulospäin ja se on myös tämän päivän hitti. Kaunis kiilto saa hiukset näyttämään kauniilta myös ilman kiharoita ja otsatukkaa.

Hiuksien ei tarvitse olla Voguen kannesta, vaan sellaiset joissa itse näytät omasta mielestäsi hyvältä. Tällä hetkellä muodissa on luonnollinen look, joten voit valita itsellesi kauniin luonnollisen sävyn ja mallin. Itse olin ehkä liiankin rohkea leikatessani Victorialta kopioidun polkkatukan. Olen myös siirtynyt hänen jalanjäljissään mustasta tukasta vaaleampaan versioon, mutta harkitsen siirtymistä hieman tummempaan versioon talven tullen.

On hauska leikkiä hiuksilla, etenkin väreillä. Hiukset on uusiutuva luonnonvara, mutta ei kuitenkaan uusiudu niin nopeasti kuin nainen haluaisi. Hiusten leikkuun epäonnistuminen ei tuo kauniita paksuja hiuksia takaisin yhdessä yössä. Tästä syystä suosittelen hyvää kampaajaa, vaikka se maksaisikin muutaman euron enemmän. On myös suositeltavaa, että käy samalla kampaajalla, koska jokainen kampaaja käyttää saksia omalla tavallaan. Itse olen käynyt useiden kampaajien sakset läpi, kunnes viime vuonna löysin itselleni sopivan. Aion pitää hänestä kiinni kynsin ja hampain.

Hiukset muuttavat merkittävästi ihmisen ulkonäköä. Tämän vuoksi en itse ole uskaltautunut heittäytymään kaikkiin muodin haasteisiin. Jokaisella on omanlaiset kasvot, joiden mukaan hiukset täytyy suunnitella. Itse pyöreäkasvoisena tiedän, että minulle ei tule koskaan sopimaan täysin tasaiseksi leikattu pitkä tukka. Olen kuitenkin löytänyt juuri minun kasvoilleni sopivan mallin aina kun olen sitä halunnut muuttaa. Olen tarkka hiuksistani, koska pidän hiuksia ihmisen käyntikorttina.

Toivottavasti talvi tuo tullessaan myös teille uusia tuulia hiuksiin, olkaa rohkeita!

-Sanna-

(Victoria Beckhamin kuvat osoitteista; http://www.hairstyle-blog.com ja hot-celebrity-hairstyles.blogspot.com)

tiistai 18. marraskuuta 2008


Syksyn värit Sannan maailmassa


Synkkään ja tuuliseen vuodenaikaan on aina mukava pukeutua lämpimästi. Syksyn ja talven suosikit tänä vuonna on murretut värit, jotka lämmitävät myös varmasti ostajan silmää.Rakastan mustaa, mutta siihen on kiva yhdistellä kauden värejä.Kaupunkini vaateliikkeiden haukkana, olen valinnut itselleni muutamia piristäviä värejä tämän syksyn pukeutumiseeni.

Tämän syksyn ehdottomiksi trendiväreiksi olen havainnut liilan ja harmaan. Nämä kaksi väriä sopivat todella ihanasti yhteen, mutta pukevat kantajaansa myös yhdisteltynä muihin väreihin. Meistä jokainen kuitenkin tietää, että kaikki värit eivät sovi jokaiselle, vaikka kuinka haluaisi. Onneksi syksyn väreissä on myös muita vaihtoehtoja, joista jokainen löytää suosikkinsa tälle syksylle ja tulevalle talvelle. Sinapin keltainen, fucsian punainen sekä tummansininen koreilevat näyteikkunoissa liilan ja harmaan seurassa.

Yöelämä- pukeutuminen on täysin oma osastonsa, ainakin minulla. Vuodenajasta huolimatta pukeudun useimmiten mustaan. Se on luotettavin värivalinta, mikä sopii täydellisesti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Voisin uskaltaa jopa sanoa mustaa väriä naisen parhaaksi ystäväksi pukeutumisessa. Se hoikentaa, on tyylikäs ja seksikäs samaan aikaan, mutta tarvittaessa myös arkinen. Mustaan on helppo yhdistää asusteita tilanteen mukaan. Musta on aina muodissa!
Hyvää tiistai iltaa!
-Sanna-

sunnuntai 16. marraskuuta 2008


Kenkä- korolla vai ilman?


Rakastan vaatteita, mutta vain jos se tuntuu mukavalta päällä. Rakastan vaihdella vaatteita päivittäin, mutta en missään tapauksessa useaa kertaa päivässä. Siinä on suuri ero! Valitsen vaatteeni kaapista erittäin harkitusti jo edeltävänä iltana, koska minulla siihen valitsemiseen menee välillä tuskaisen kauan aikaa. Vaatteen pitää ehdottomasti tuntua hyvältä päällä ja siinä pitää tuntea olonsa kotoisaksi. Ei ole kiva lähteä kotoa, jos vaatteen asentoa pitää kaiken aikaa korjailla.


Omasta mielestäni kengät ovat omassa pukeutumisessani ehkä suurin ongelma. Rakastan kenkiä, mutta mukavuutta korostavana pukeutujana en suinkaan laita jalkaani epämukavia jalkineita. On olemassa muotitietoisia ja mukavuudenhaluisia muotitietoisia, joista itse kuulun jälkimmäiseen. Lyhyenä ihmisenä tiedän, että korko nostaisi minua esille ihmispaljoudessa, mutta siitä huolimatta valitsen useimmiten kengän ilman korkoa. Olen ehdottomasti korottomien kenkien jalustalle nostaja.


Kenkäkaupat ovat pullollaan ihania kenkiä, mukavia kenkiä sekä kenkiä, jotka yhdistävät molemmat tekijät. Onneksi tällä hetkellä muodissa on kenkiä laidasta laitaan. Syksyn muodissa on kuitenkin selvästi ollut havaittavissa matalapohjaisia kenkiä, joissa on pitkä varsi. Kenkien värinä, jopa klassikoksi yltävän valkoisen on ohittanut ruskean eri sävyt. Toki valkoinen kenkä tulee aina pysymään mustan kengän rinnalla. Musta kenkä on kuitenkin minun henkilökohtainen suosikkini. Musta väri on yhdisteltävissä jokaiseen vaatteeseen, jonka omistan. Arkipäivisin korostan rentoa pukeutumista, ja useimmiten rennon pukeutumisen vuoksi valitsen kenkävalikoimastani tennarit. Hauka juttu, miksi ostan kenkiä jos useimmiten valitsen samat kengät kouluun lähtiessäni? Syy siihen saattaa löytyä itsensä panostamisesta. Olen melko laiska arkiaamuisin, koska valitsen mieluummin mukavan lämpimän sängyn hetkeksi pidempään, kuin peilin edessä seisomisen.

torstai 13. marraskuuta 2008

Information!

Hetken pohtiessani kauan vaivannutta aihevalintaa, päädyin erittäinkin laajaan ja mielenkiintoiseen aiheeseen. Aiheenani on siis muoti, joka sisältää tavallaan kaiken sen, mitä me yhteiskunnan materialistit haluamme seurata kaikessa. Olen kuitenkin valinnut muodin alakäsitteistä trendit, jotka liittyvät pääosin vaatetukseen ja sisustamiseen. Ehkä saatan sivuuttaa hieman myös laihdutusmaailman trendejä, jotka todella ovat nykyaikaa. Tämä alkaa vaikuttaa jopa mielenkiintoiselta ja hauskalta itsenikin kannalta, koska tarkoitukseni on kertoa Suomen ja koko maailman muoti- ilmiöistä sekä niiden vaikutuksista minuun. Tarkoitukseni ei suinkaan ole antaa mitään vinkkejä, jos ei joku sitten halua rivien välistä niitä nyppiä. Sekin tietenkin on sallittua. Lukemalla blogiani, tulette varmasti huomaamaan, miten helposti rahasta pääsee eroon.

Hyvää yötä!

Väsynein terveisin Sanna

tiistai 11. marraskuuta 2008

Viestintää jännittäjän silmin…

Jokainen meistä kokee viestinnän maailman omalla tavallaan. Meistä jokaisella on omat kokemukset viestinnän maailmassa ja ne muokkaavat vahvasti omaa sisäistä ”viestijä minäkuvaamme”. Positiiviset kokemukset saattavat parantaa esiintymiseen liittyvää pelkoa, mutta useimmiten jännittäjä kokee tilanteen yhtä kammottavaksi palautteesta huolimatta. Negatiiviset kokemukset useimmiten laskevat itsevarmuutta ja pahimmillaan itsetunto saattaa saada kolhuja. Varmasti jokainen meistä osaa antaa vihjeitä jännittäjälle, mutta kuinka moni pystyy sisäistämään itse ohjeet ja toimimaan niiden mukaan? Jokainen jännittäjä itse tietää, että hikoilevat kädet ja punainen hehku kasvoilla ei katoa, vaikka esiintymistä kuinka harjoittelisi.

Varmasti jokaisella minut tuntevalla ihmisellä on minusta kuva vahvana esiintyjänä.
Tämä ei ole ihmettelemisen aihe, koska olen todella puhelias keskustelu- ja ryhmätilanteissa. Ihmiset kuitenkaan eivät näe lävitseni, joten he eivät osaa edes aavistaa, kuinka vaikea minun on olla joukon edessä ja esiintyä.

Oman opiskelutaipaleeni aikana, olen joutunut esiintymään useasti. Onneksi kohdalleni on aina osunut kannustavat opiskelutoverit, jotka eivät ole saaneet minua tuntemaan oloani epämukavaksi luokan edessä. He ovat kuunnelleet puhettani, eikä kukaan ole hihitellyt takarivissä, niin kuin lukiossa. Itse jännittäjänä tiedän, että esiintyminen ei ole ylitsepääsemätön asia, mutta tilanne on nopeammin ohi jos huomaa kuuntelijoiden pitävän aihettani mielenkiintoisena.

Oman vuoroni odotus saa jo sykkeeni nousemaan pelottavan korkealle. Kävelyn aikana luokan eteen toistan päässäni: ”jokainen meistä joutuu esiintymään, jokainen meistä joutuu esiintymään…”. Tunnen punan kiipeilevän leuasta kohti otsaa. Esiintymistilanteessa koen, että kieleni menee solmuun ja ajatuskin puheen ulosannista katoaa. Jalkani ovat vetelät ja kasvoni varmasti punaisemmat kuin paloauto. Käteni tärisevät ja yritän lukea paperista hyppimättä rivien yli. Katson paperia liian tarkasti ja puhuessani mietin opettajien antamia ohjeita: ”Muista katsoa puhuessasi yleisöön…”.

Olen aina saanut esiintymisestäni kehittävää palautetta, mutta en koskaan negatiivista. Palaute on useimmiten kohdistunut esittämäni aihealueen rajaukseen ja sen sisältöön positiivisessa mielessä. Kehittävää ja rakentavaa palautetta olen saanut katseen säilyttämiseen yleisössä ja ajoittaiseen puheen nopeuteen. Itse koen näiden johtuvan jännittämisestä. Hauskinta tässä onkin omasta mielestäni se, että olen ainoa, joka huomaa jännitykseni. On myös hyvin mahdollista, että esiintymistäni katselleet ihmiset eivät ole halunneet sanoa totuutta juuri sen vuoksi, että esiintymiseni jatkossa olisi helpompaa.

Koen vahvuudekseni esiintymisessä sen, että ihmiset luulevat minun olevan rohkea. Näin ihmiset keskittyvät puhumiseeni, eivätkä siihen, että minä jännitän. Olen aina pitänyt puheen valitsemastani aiheesta, joten se on ollut omalla tavallaan helpompaa kuin annettu aihe. Tästä johtuen jännitän seuraavaa esiintymistäni. Aihe josta puhun, on melko haastava, eikä herätä edes minun omaa mielenkiintoani. Tilanne tulee olemaan juuri sellainen, kuin aiemmin teille kuvailin!

Ryhmätilanteissa selviydyn hyvin. Omasta mielestäni kunnioitan kaikkien mielipiteitä ja pyrin keskustelemaan, muita keskeyttämättä. Jokaiselle tulee antaa mahdollisuus kertoa ehdotuksia ja tuomaan itsensä esille. Keskustelu ryhmässä on välillä hankalaa, muta hyvä tiimi toimii. Lopputulos on useimmiten paras mahdollinen, koska ryhmän tavoite on yhteinen. Ryhmässä kaikkien jäsenten mielipiteitä kunnioitetaan ja kootaan harkitusti yhteen. Ryhmätyöskentelyssä tehtäviä on mahdollisuus jakaa, kunhan jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut yhteiseen päämäärään samalla panoksella.

Kirjoittaminen ei ole aina helppoa. Olen todennut, että koskaan ei saa miettiä lausetta liian tarkasti, jotta oma persoona heijastelisi rivien välistä. Jokaisella on kuitenkin täysin oma tyylinsä kirjoittaa. Omasta mielestäni on helpompi kirjoittaa, jos aihe kiinnostaa minua. Minun tarvitsee myös saada kirjoittamiseen jonkinlainen inspiraatio, jotta se tuntuisi mukavalta ja luontevalta. Useimmiten silloin alkaa aiheita virrata jopa niin paljon, että ei tiedä minkä aiheen valitsee. Pidän kirjoittamisesta, jos sanoja virtaa paperille nopeammin kuin ajatus juoksee päässäni. Hermostun nopeasti, jos en keksi aihetta, tai sopivaa sanavalintaa. Silloin tiedän myös sen, että kyseessä ei ole minulle oikea hetki aloittaa kirjoittamista. Sen vuoksi pyrin aloittamaan ajoissa, jotta saan kaiken valmiiksi annettuun päivämäärään mennessä. Parhaiten pystyn keskittymään kirjoittamiseen kotona täydessä hiljaisuudessa. En kuitenkaan sano, että kirjoittaminen olisi minulle helppoa. Minulle tuottaa välillä ongelmia kielellisesti oikein kirjoittaminen. Olisi varmasti hyvä kaivaa pölyttyneet kielioppikirjat lukioajoilta ja palauttaa kielioppisääntöjä mieleen.

maanantai 10. marraskuuta 2008

Ihana syksy...

Aamulla kun lähdin kotoa, oli pimeää ja nyt kun saavuin takaisin, on pimeääkin pimeämpää. Tuntuu kurjalta, kun kaikki pilvien välistä pilkistelevä päivänvalo on jälleen jäänyt näkemättä. Koen olleeni tänään puolinukuksissa koko päivän. Tuntuu siltä, kun tätä maanantaita ei olisi ollutkaan. Tämä saattaa kuitenkin täysin johtua siitä, että maanantai päiviä ei ole tarkoitettu minua varten.

Kuitenkin asian voi aina kääntää positiiviseksi, tai ainakin yrittää. Minä itse koen tänään olleeni väsyneestä olemuksestani huolimatta erittäin aktiivinen. Olen jaksanut istua lähes jokaisella luennolla puuskuttamatta väsynyttä olotilaani. Olen antanut itsestäni kaiken selviytyäkseni maanantain horroksesta ja selvinnyt siitä omasta mielestäni uskomattoman hyvin. Nyt kun saavuin takaisin ihanan sateiseen kotikaupunkiini kaikkeni antaneena, saan käpertyä sohvalle ja kietoutua peittoon. Ehkä jopa annan itselleni hieman aihetta nauttia suklaasta ihanien tv- sarjojen ääressä, joita en ole vielä yhtenäkään maanantaina jättänyt katsomatta. Ehkä juuri sen vuoksi olen miettinyt, että olenkohan tiedostamattani valinnut itselleni rakkaat tv- sarjat niiden esittämispäivän perusteella? Olenhan kuitenkin aina maanantaisin luistamassa lenkkeilystä ja kaatumassa sohvalle, jos kukaan ei minua ole patistamassa.Onkohan mahdollista...Itse maanantai päiviä vihaavana koen helpoksi syyttää viikonpäivää repsahdettuani ostamaan suklaata uutta kuntokuuria aloittaessani. Minun yleisin lausahdus on varmasti, että "aloitan sen kuurin sitten vasta ensi maanantaina". Maanantai on useimmiten helppo päivä herkkusuille antaa itselleen mahdollisuuden repsahtaa, koska arki ei ole viikonlopun jälkeen lähtenyt käyntiin edes vahvalla kahvilla. Sateinen päivä on vielä suurempi riski antautua suklaan nautintoihin, ainakin minulle.

Rakastan syksyssä pimeitä iltoja ja rapisevia peltikattoja, kunhan itse saan nauttia sisällä lämpimän peiton alla kynttilän valossa ja tietenkin ihanien tv- sarjojen ääressä. Onhan se oma kultakin siinä enemmän kuin kiva. Paljon kivampi on kaksin käpertyä kynttilän valossa sohvalle syömään sitä suklaata, jonka repsahdin ostamaan sieltä kaupasta.

Ihanaa maanatai iltaa teille kaikille!

-Sanna-