Ihana joulu ja rauha?

En osaa sanoa, onko tämä joulun tuoma vipinä ja vilske minulle sitä odotettua aikaa. Minulle tämä joulun lähestyminen tuo hermoja raastavia paineita joululahjojen ostamisesta. Olen tunnettu siitä, että jätän aina jopa niistä puhumisen viime hetkeen. Tiedän kuitenkin, että joulu on joka vuosi, mutta siitä huolimatta olen joka vuosi yhtä tyhmä.

Olen kyllä ehdottomasti jouluihminen. Herkuttelen mielelläni itseni ähkyyn suklaakonvehdeilla, puhumattakaan muista joulunantimista. On ihana viettää aikaa sukulaisten kanssa ja nauttia lyhtyjen valaisemasta valkeasta hangesta. On täydellistä kääriytyä oman kullan kanssa huopaan ja nauttia glögistä nautinnollisen jouluruoan ja saunan päätteeksi.

Suuri pettymykseni on, että joulun merkitys on kääntynyt materialismiin. Olen sitä mieltä, että joulu on perhejuhla, jolloin pitäisi nauttia hetkestä kynttilän valossa syömällä hyvin. Syömisen yläpuolelle on kuitenkin kiivennyt lahjat, joita vanhemmat ja sukulaiset kantavat selkä vääränä kaupungilta jo kesälomalla. Tämän vuosituhannen lapset eivät varmasti edes tiedä, miksi joulua vietetään. He odottavat vain suuria säkillisiä lahjoja, joita he eivät osaa edes arvostaa. Useimmiten tytöt saavat kalliita lahjakortteja muotiliikkeisiin, joista saavat hakea haluamansa muotivillitykset itse. Eikö olekin hölmöä?

Olisi kätevä jättää joululahjojen ostaminen joulun jälkeisille päiville, koska silloin alkaa järisyttävät alennusmyynnit. Naiset ryntäävät vaateliikkeiden notkuville ale- pöydille käyttämään kyynärpää taktiikkaa. Joulun jälkeen todella kannattaa olla hereillä, jos on tarve täydentää vaatevarastoaan, mutta täytyy muistaa pitää villiintyneiden naisten keskuudessa puolensa.

Olen ajatellut ostaa jotakin pientä, mutta samalla näyttävää lahjaksi vanhemmilleni. Luultavasti kävelen Pentikille ja valitsen sieltä lämminhenkisen asetelman, jossa päätemana on kynttilät. Mummolle ajattelin koota korin, johon kerään luultavasti jotakin pientä; glögiä, suklaata ja kahvia. Saatan ehkä jopa ostaa Samuli Edelmannin uusimman julkaisun Virsiä.

Itse suuntaamme kohti hankoa viettämään joulua avomieheni (tietenkään koiraamme Jalmaria unohtamatta) kanssa. Aion pakata mukaani lämpimän pyjaman, villasukat sekä kaikille sukulaisille ostamamme joululahjat, joita emme ole vielä hankkineet. Jätän kotiin kaiken, mikä liittyy normaaliin hektiseen arkeen. Toivottavasti olen joulun jälkeen herkkujen tuomien kilojen lisäksi myös rentoutuneempi.

Mitä sinä ostit, vai oletko samoissa saappaissa kanssani?

Joulumieltä!

Sanna